Suomessa on tunnetusti monopoli sekä vedonlyönnissä että rahapeleissä. Minkä vuoksi se on luotu ja onko se suomalaisten pelaajien ja veikkaajien etujen mukainen? Otamme siitä selvää tässä artikkelissa.
Virallisia raportteja asiasta
Kilpailu- ja kuluttajavirasto julkaisi rahapelipalveluja koskevan raporttisarjansa ensimmäisen osan lokakuussa 2019. Raportin valossa rahapelimonopolin edut nykyisessä muodossaan ovat heikot. Lupajärjestelmää ei voida perustella viittaamalla parempaan kuluttajansuojaan ja tehokkaampaan uhkapelien kielteisten vaikutusten torjuntaan.
Suomessa veikkaaminen ulkomaisilla nettisivuilla on mahdollista ja esimerkiksi esports vedonlyönti on nopeasti noussut suosituksi lajiksi. Ulkomaisilla vedonlyöntisivustoilla on paljon erilaisia lajivaihtoehtoja, joiden joukosta voi valita itseään eniten kiinnostavan vaihtoehdon.
Raportin keskeiset havainnot
Kilpailu- ja kuluttajaviraston raportin pääkohta koskee nykyistä Suomessa vallitsevaa uhkapelimonopolia ja erityisesti sen melko hajanaista valvontajärjestelmää. Raportin mukaan rahapelimonopolin valvonta Suomessa on tehotonta. en sijaan, että rahapelipalvelujen valvonta olisi
keskitetty yhdelle valvontaelimelle, valvonnasta vastaa useita toimielimiä osittain päällekkäin. Muissa raportissa vertailluissa maissa on yksi rahapelialan valvontaviranomainen. Raportin mukaan valvontajärjestelmää olisi uudistettava.
Lisäksi raportissa todetaan, että on ongelmallista, että rahapelaamisesta saatujen varojen saajat osallistuvat rahapelien sääntelyyn. Suomessa edunsaajat ovat avainasemassa tietyissä elimissä, jotka päättävät rahapeleihin liittyvistä politiikoista, esim. sisäministeriön alaisuudessa toimiva rahapelialan neuvottelukunta ja Veikkaus Oy:n hallintoneuvosto.
Tällaiset eturistiriidat voivat olla esteenä tehokkaalle ja puolueettomalle valvonnalle. Edunsaajat saattavat olla kiinnostuneita maksimoimaan voitot eikä torjumaan uhkapelien kielteisiä vaikutuksia.
Raportissa tuodaan esiin myös kuluttajansuojakysymyksiä liittyen siihen, miten rahapelien riskit esitetään yleisölle Suomessa. KKV:n näkemyksen mukaan liialliseen rahapelaamiseen liittyviä riskejä ei esitetä läpinäkyvästi ja näyttää siltä, että peliriippuvuutta ei oteta politiikkakeskustelussa tarpeeksi vakavasti.
Raportti huomauttaa, että Ruotsissa peliriippuvuus on asetettu vastakkain alkoholi- ja huumeriippuvuuteen sosiaalilainsäädännössä. Tanskassa sitä vastoin tiettyjen erityisen haitallisten pelien saatavuus on ollut rajoitettua.
Selonteon yhteenveto
Selonteon johtopäätös on, että rahapelien sääntely Suomessa tulisi keskittää ja keskittyä tehokkuuden lisäämiseen. Selvityksessä todetaan, että vasta kun ollaan nähty näiden muutosten toimeenpanon tulokset ja selvitetty, onnistuuko muutos taistelemaan rahapelaamisen kielteisiä vaikutuksia vastaan, voidaan arvioida, onko koko olemassa olevaa järjestelmää tarpeen uudistaa.
Suomessa on rahapelimonopoli ja kaikkien muiden osapuolten kuin Veikkaus Oy:n harjoittama rahapelipalvelujen markkinointi on kielletty.
Kilpailuviraston raportin mukaan vain Norjassa on samanlainen uhkapelimonopoli Euroopassa kuin Suomessa. Useimmat Euroopan maat ovat ottaneet käyttöön joko uhkapelien lisensointijärjestelmän tai hybridijärjestelmän, joka on yhdistelmä lisensointijärjestelmää ja monopolia.
Rahapelimonopolit EU:ssa
Rahapelimonopoli sallitaan EU:ssa, kun se on jäsenvaltiolle paras ratkaisu yleisen järjestyksen, yleisen turvallisuuden ja kansanterveyden takaamiseksi sekä rahapelien kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi.
Euroopan unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään tehnyt selväksi, että uhkapelimonopolia ei voida perustella saaduilla varoilla yleisen edun hyväksi. Sen sijaan tavoitteena on oltava uhkapelien kielteisten vaikutusten hallinta ja tehokas valvonta. EU: n lainsäädäntö edellyttää, että näiden tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi rahapelimonopolia on valvottava järjestelmällisesti, tehokkaasti ja tiukasti.
Kilpailuviraston raportti antaa yleiskatsauksen myös mm. Ruotsin ja Tanskan rahapelilainsäädäntöön vertailukohtana Suomen järjestelmään. Ruotsilla oli aiemmin uhkapelimonopoli, mutta se kumottiin vuoden 2019 alussa ja korvattiin lisenssijärjestelmällä.
Syy uudistukseen Ruotsissa oli se, että tiukan lisenssijärjestelmän katsotaan hallitsevan uhkapelien kielteisiä vaikutuksia tehokkaammin kuin rahapelimonopoli, ja katsottiin, että lisensointijärjestelmä tarjoaisi paremman kuluttajansuojan, koska lisenssinsaajien on sitouduttava erilaisiin yritysvastuutoimiin.
Toinen vaihtoehto Ruotsille olisi ollut ottaa käyttöön entistä tiukempi monopoli, jota he eivät valinneet. Tanskassa on myös ollut osittain lisenssijärjestelmä käytössä rahapelilainsäädännön uudistuksen jälkeen vuonna 2012.
