Kansainväliset tutkijat ovat kehittäneet uuden tekoälypohjaisen järjestelmän, nimeltään InsectNet, joka kykenee tunnistamaan tuhansia hyönteislajeja valokuvien ja videon perusteella. Teknologia perustuu syväoppivaan neuroverkkoon, joka on koulutettu miljoonien kuvatietojen avulla eri puolilta maailmaa.
InsectNet voi auttaa luonnon monimuotoisuuden kartoituksessa, torjua vieraslajeja ja nopeuttaa eläinlajiston seurantaohjelmia, erityisesti alueilla, joissa asiantuntijoita ei ole helposti saatavilla.
Hyötyjä myös terveydenhuollossa ja maataloudessa
Tekoäly tunnistaa paitsi tavallisia hyönteisiä, myös vektorilajeja, kuten punkkeja ja hyttysiä, jotka voivat levittää tauteja. Teknologialla voi olla suuri merkitys esimerkiksi tartuntatautien ehkäisyssä ja kasvintuhoojien torjunnassa.
Suomalaista osaamista mukana
Myös Suomessa on käynnissä tekoälyhankkeita, jotka liittyvät luonnon tarkkailuun ja terveysteknologiaan. Esimerkiksi startupit kuten BioForest AI ja HealthBug kehittävät algoritmeja, jotka tunnistavat hyönteisten ääniä ja liikkeitä reaaliajassa metsissä ja puutarhoissa. Näitä teknologioita voidaan soveltaa myös terveydenhuollossa iho-oireiden ja allergisten reaktioiden diagnostiikkaan.
Samalla kiinnostus hyönteisten tunnistamiseen kasvaa myös kansalaistasolla. Esimerkiksi Luontoportti.fi tarjoaa tunnistusohjeita monille lajeille, mukaan lukien kuningatar ampiainen tuntomerkit, joita voi oppia erottamaan muun muassa värityksen, koon ja siipimuodon perusteella.
Tulevaisuus on automaattinen
Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus arvioi, että tekoälyn avulla voidaan tulevaisuudessa automatisoida suuri osa lajikartoituksista, jotka aiemmin vaativat vuosien kenttätyötä. Tämä voi nopeuttaa luonnon monimuotoisuuden suojelua ja parantaa lajien seurantaa muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa.
